torstai 23. lokakuuta 2014

Normieloa

Koirista huomaa, jos toinen omistaja puuttuu. Etenkin emännän ollessa poissa on isännän näky yleensä seuraavanlainen:


Koirat odottavat siis selkeesti ja asemoivat itsensä eteiseen. Täysin voi rentoutua vasta kun kaikki on kotona. Isäntä on kuitenkin kans ihan hyvä ja luotettava kaveri, joka osaa ottaa myös rennosti:


Jeni on oppinut jo arkipäivän odottamisia ja leikin ja riehumisen lopettamisia ja muutamia temppujakin. Lemmy taas on oppinut tekemään yhteistemppuja Jenin kanssa ja odottamaan omaa vuoroaan. Yhdessä dogit osaa istua, mennä maahan, odottaa ja antaa tassua. Jenillä tassun anto lähti nollasta ja kahden päivän kuluessa temppu oli jo helppo. Parhaiten koirat kuitenkin osaa "Dogit!", joka tarkoittaa jakamatonta huomiota eli toisinsanoen aina jotain hyvää tai aktiviteettia ;) Kuvassa reaktio kutsun jälkeen! Jeni tietää myös jo "Lähdetään", johon reagoi aina innoissaan ja valmiina lähtöön. Lemmyä taas saa suostutella ja pahimmillaan tulla kankeemaan liikkeelle..


Illalla leikittiin, koirat sai levitellä lelukorin sisällön ihan omaan tahtiin. Jeni löysi heti lempparin, josta Lemmy ei oo kiinostunu pitkään aikaan. Kun Tikru oli Jenillä niin sehän olis nyt sitten ollut se ainoa hyvä lelu. Lemmykin on saanut vähän jo riehua, leikkaushaava on pysynyt kiinni ja on oikein siisti. Lemmy voi ihan normaalisti, ei ole kipeä tai aristele mitään.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti